Kuningasverta - Kaksinäytöksinen kuvaus

ebbo - Helvi Herlevi

Le téléchargement nécessite un accès à la bibliothèque YouScribe
Tout savoir sur nos offres

70 pages

Finnish

Le téléchargement nécessite un accès à la bibliothèque YouScribe
Tout savoir sur nos offres

A propos
Informations
Extrait

Description

The Project Gutenberg EBook of Kuningasverta, by Helvi HerleviThis eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it,give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online atwww.gutenberg.netTitle: Kuningasverta Kaksinäytöksinen kuvausAuthor: Helvi HerleviRelease Date: June 14, 2005 [EBook #16069]Language: Finnish*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINGASVERTA ***Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm.KUNINGASVERTAKAKSINÄYTÖKSINEN KUVAUSKirjoittanutHelvi HerleviEnsimmäisen kerran julkaissutWerner Söderström Osakeyhtiö 1920HENKILÖT:PELTOLAN ISÄNTÄ.PAAVO }KALLE } hänen poikiaan.ANNA, hänen tyttärensä.MARI, palvelija.TAPANI, renki.KIVEKKÄITÄ.Tapahtumapaikka ja aika: Peltolan talo Uudellamaalla, joulunaikana vuonna 1708.I NÄYTÖS.(Näyttämö: Peltolan tupa. Vasemmalla ovi ulos, oikealla kamariin. Ikkuna peräseinällä, sen edessä pitkä honkapöytä,jonka molemmin puolin kaksi lavitsaa. Vasemmalla taustalla muuri. Sen lisäksi muita tupahuonekaluja: astiakaappi y. m.)1:nen kohtaus.ANNA ja TAPANI ikkunan luona. Katselevat ulos.TAPANINäetkö loimua, joka punaa taivaanrannan tuolla metsän takana? Sääksjärven kylä siellä palaa! Isäntä ei sitä äskenpaloksi uskonut, mutta kyllä se on. Mahtoi olla komea näky se Porvoon palo. Ja komea oli se työ myös, jonka Porvoonmiehet tekivät, kun ne siellä sillalla möivät henkensä kalliiseen ...

Informations

Publié par	ebbo
Publié le	08 décembre 2010
Nombre de lectures	34
Langue	Finnish

Extrait

KUNINGASVERTAKAKSINÄYTÖKSINEN KUVAUSKirjoittanutHelvi HerleviEnsimmäisen kerran julkaissutWerner Söderström Osakeyhtiö 1920

HENKILÖT:PELTOLAN ISÄNTÄ.PAAVO }KALLE } hänen poikiaan.ANNA, hänen tyttärensä.MARI, palvelija.TAPANI, renki.KIVEKKÄITÄ.Tapahtumapaikka ja aika: Peltolan taloUudellamaalla, joulunaikana vuonna 1708.

I NÄYTÖS.(Näyttämö: Peltolan tupa. Vasemmalla ovi ulos,oikealla kamariin. Ikkuna peräseinällä, sen edessäpitkä honkapöytä, jonka molemmin puolin kaksilavitsaa. Vasemmalla taustalla muuri. Sen lisäksimuita tupahuonekaluja: astiakaappi y. m.)1:nen kohtaus.ANNA ja TAPANI ikkunan luona. Katselevat ulos.TAPANINäetkö loimua, joka punaa taivaanrannan tuollametsän takana? Sääksjärven kylä siellä palaa!Isäntä ei sitä äsken paloksi uskonut, mutta kyllä seon. Mahtoi olla komea näky se Porvoon palo. Jakomea oli se työ myös, jonka Porvoon miehettekivät, kun ne siellä sillalla möivät henkensäkalliiseen hintaan. Sieltä lähtivät kenraalit jasotajoukot niin nopeasti kuin pääsivät Hämeenpuolelle ja jättivät meidän vanhan kaupungin omanonnensa nojaan. Se sortui, mutta ei ennen kuinmiehet makasivat sillalla ja viimeinen panos oliammuttu….ANNA

Onko kaupunki jo vainolaisten vallassa? Niinlähelläkö ne ovat?TAPANILähempänäkin! Miksi muuten palaisi naapurikyläntalot? Siellä niitä varmaan on satakunta, ja enneniltaa ne voivat olla täällä.—ANNATäällä!TAPANINiin, ja silloin on meidän vuoro seisoa kuin Porvoonpojatkin kodin ja konnun puolesta.ANNATapani, mitä aiotte te tehdä?TAPANIMitä voimme. Ellemme muuta voi, voimme ainakinkaatua kotikylän rajalle.ANNA

Kuollakko? Voi, Tapani, siihenkö päättyisi meidänkultaiset tulevaisuushaaveemme?TAPANIOi, Anna, mieluummin toki eläisin kaskeakaataakseni kotimme tieltä, mutta — Anna — etkökäsitä, juuri se kotikamara meiltä mielitään riistää,onnemme pohjan ne tahtovat ottaa, ja työnhedelmän ja pellon siemenen… Ellemme voi sitäpelastaa, täytyy meidän kaatua.ANNAKaatua — niin, sinun ja veljien. Mutta, Tapani, isäja minä, minne joudumme me?TAPANIIsäntä ja sinä? Ei, Anna, en jaksa ajatella näittentupien raunioina savuavan. Me ajamme ne takaisin!Kuuma paikka on edessä, se on varmaa. Tämä onkostoa meidän viimeviikkoisesta kepposestamme.(Innostuen.) Ja oiva kepponen se oli!Kolmekolmatta miestä vallottamassa asevarastoa,joka olisi riittänyt kokonaiselle joukko-osastolle!Kuljettajat jäivät tielle siihen paikkaan, ja siinä olikinkaikki, minkä ryssä saattoi korjata talteensenjälkeen kuin me olimme vieneet aseetparempiin kätköihin. Kyllä me heti kostoaaavistimme. Sentähden kiiruhdimmekin

katkaisemaan heiltä tien, ennenkuin he tänneehtivät. Anna, minun täytyy lähteä. Miehetodottavat minua männikössä kirkon luona, javihollinen voi olla täällä milloin hyvänsä. Ei minullaolisi ollut aikaa tänne poiketa, mutta kun kotipellonyli oikaistiin, en voinut ohitse kulkea…ANNAOli hyvä, että tulit, Tapani. Saanhan edes eväillälaukkusi täyttää, jos jälleen pitemmältä viipyisit…(Ottaa Tapanin laukun, jonka tämä on laskenutlavitsalle, ja panee siihen eväitä.)TAPANINyt lähden, Anna. Vihollinen luulee suuriaaikaansaavansa, mutta ennenkuin he panevattuleen sen tuvan, jossa sinun kehtosi kerrankeikkui, on heidän totisesti minun iskuni tunnettava,ja ennenkuin heidän likaiset ryssänsaappaansaaskeleillaan saastuttavat ne tienoot, joidenkeväinen nurmi kerran taipui sinun askeleittesi allameidän keväisen lempemme syttyessä, on heidänminun verisen rintani yli astuttava ja — Anna —(Taipuu Annan puoleen ja ottaa hänen kätensäkäsiinsä.) — ennenkuin minä nyt käyn katsomaankuolemaa silmästä silmään, on minun sinunkirkkaisiin silmiisi kerran katsottava. Oi, Anna, netähdet luovat valoa tielle. Totisesti on miehenkäsivarren ja hengen arvoinen se maa, joka sinut

kasvatti! Mutta — en voi viipyä enää — Hyvästi,tyttöni! —ANNAHyvästi — tervehdä veljiä — Jumalan haltuun!TAPANI(kääntyy ovella)Ja eväistä kiitos, Anna. Nuotiotulen ääressä niistänautin, kun yö on kylmä ja uhkaava, ja sinuamuistan. Silloin on varmaan, kuin tuntisin sinunrakkaitten, lämpimien käsiesi kosketuksen, tuntuu,kuin olisi kotona… Oi, täytyy lähteä… (Rientäätakaisin Annan luo.) Oi, Anna, Anna, mitenvaikeata se on!ANNATapani, minun on ikävä.TAPANIAnna.(Raskas vaitiolo.)TAPANI

Ei, ei, minun täytyy! Sinun tähtesi, Anna, jakotoisten tanhuitten! Jää hyvästi! (Syöksyy ulos.)2:nen kohtaus.ANNA yksin.ANNA(jää liikkumattomana katsomaan Tapanin jälkeen):Mennyt, Tapani mennyt. Viimeisenkö kerran? Onkuin sydän pysähtyisi povessa. Väsyttää, muttakaikki on liian kauheata, ei voi rauhassa ollaväsyksissä. Me olemme turvattomina, yksin,isävanhus ja minä… Ja kuitenkin! Niin kauan kuinhe ovat hengissä ja ase kädessä sielläkirkonmäellä, elää minussakin vielä heikko toivo…Sotajoukot, ne peräytyvät peräytymistään, nevoivat sen tehdä, sillä ei ole niitten aura näitäpeltoja kyntänyt. Toista on meidän miesten, heillene ovat elämän kanssa yhtä. (Innostuen.) HyväJumala heitä suojelee. Nämä kodit ovat meille liiankalliita vihollisen mellastukselle alttiiksi joutumaan.Niille uhrataan kansan viimeinen veripisara näissäsissijoukoissa. Herran täytyy siunata se viimeinenveripisara!3:s kohtaus.ANNA ja ISÄNTÄ.

ISÄNTÄ(sisään kamarin ovesta)Tyttöseni, oletko kuullut mitään? Joko meniTapani?ANNAMeni, isä. Isä, hän sanoi, että vaara on hyvinlähellä. Ja verta varmaan tänään vuotaa. Sielläovat pojat ja Tapani, pian ei heitä ehkä enää ole.Vainolainen ryntää pirttiimme. Isä, minnemenemme me?ISÄNTÄMonta on jäänyt liettä kylmäksi vihollisenlähestyessä, kun kokonaisten kylien asukkaat ovatpaenneet korpiin. Mutta, katsos, tyttäreni, näittenhirsien suojassa näki isäsi kerran päivän valon.Seitsemänkymmentä talvea olen sen jälkeen näitäseiniä katsellut, ja seitsemänkymmenen keväänoras on kotipellossa tuolla itänyt. Anna, minäluulen, että jos tässä ensi yönä rauniot savuavat,täytyy niitten olla minun hautakumpunani. Mutta(Muistaen.) Anna, lapseni, sinä! Miten suojaanminä sinua? Oi, minä muistan ne julmuudet, joistakylällä tuonnoin kerrottiin. Anna, minne voi isäsikätkeä sinut saastaisilta katseilta? Henkeni lapseniedestä, mutta mitä se auttaisi.

Univers
Ebooks
Livres audio
Presse
Podcasts
BD
Documents

Kuningasverta - Kaksinäytöksinen kuvaus

YouScribe

Le catalogue

Le service

Les conditions