Le Roman de Nguurndam Malal ( la vie de Malal ),volume 1

abdoulayenguet - Nguett Abdoulaye

Le téléchargement nécessite un accès à la bibliothèque YouScribe
Tout savoir sur nos offres

200 pages

Français

Le téléchargement nécessite un accès à la bibliothèque YouScribe
Tout savoir sur nos offres

A propos
Informations
Extrait

Description

La vie d'un homme fatigué mais devenu à la dernière période de sa vie heureux...
Difficultés rencontrées :
- Problèmes financiers - Polygamie
- Cultures et politique
dans son parcours de la vie.

Informations

Publié par	abdoulayenguet
Publié le	29 novembre 2015
Nombre de lectures	327
Langue	Français

Extrait

Nguurndam Malal
M.A.M.W.1997
La vie de Malal
Volume 1

Ngardiindi:

Musiɗɓe tedduɓe janngooɓe
Pulaar walla Fulfulde,njaɓɓoɗee
salminaango am teddungo fayde
e mon,sabaabu deftere men nde
noonko ngam yeewtirde kala
jooɗnde haagooto fof anndora
Aduna ine heewi wutteeji.
Konde tinndinoore,
famminoore ngonka neɗɗo
tampuɗo e yonta mum,tawi nde
wonnoo Aduna anndottaako
ndeke oon inawontoyaa jaarga
mawɗo ganndoyteeɗo soko
naŋtiiɗo e Aada tawi huytoraani
koyndam .
Oongorko wiyetee ko
Malal,o reentinanooma resde
sabu“Yowre”nde Ceerno
waɗdunoo e makko,ndeen
“Yowre“ fiɓi Malal resaani haa
sahtu no nde yowtorii.
Soen njanngii kayre
Nguurndam Malal ma en paam
hol-ko waɗnoo ndeen
1

yowre(Aadi),so
tawii ko nde
ɓural wallako
ustaare e
Malal .
Maen
nganndu kadi
ko o dañi e
ɓesngu,
suddiiɓe,
sehilaaɓe e
hol metteɗe
o heɓi e nder
goodal
makko…
Sofaamuya
heɓaama e
mayre hay
haalooɓe
mbonka e
moƴɗa fof
janngoowo ina
fotiɓe
anndude.
Musiɗɓe
tedduɓe
janngooɓe
newuya e
ganndal
(anndal)

ñaagaama yo Geno loow e nder
mon mbeleɓamtaare ne dañee e
saanga funde oɗon njannga e
mayre,ngam ko ndejanngirde e
Duɗe Nokkue ,yeewtirde
kala,ngati faayiida konnguɗi
mayre hollirii yiyannde goonga e
nder Renndooji men
Jawtuɗi,Gonaaɗi e Garooji fof.

NjettoorBinnduɗo
(Ballifiiɗo)
fayde e PelleƁamtooje Pulaar
(Fulfulde) ender Winnderehe :
Jaaroore heertiinde e Fedde
Ɓamtoore Pulaar Muritani e
Senegaal sabu ko kamɓe
ngemmbinoo feran’de en laawol
e ndercaɗeele muusɗe ,wiɗtooji
e eɓɓooji haa gite men ndañi
yiyde heen bolol,kadi hakkiillaaji
menɓulori waawde winndude
ɓamtaareɗemngal meeɗen
neeniwal Pulaar maa Fulfulde
,ngati pulaar ine heewi wiyde
“yo neɗɗo yettu Allah,yettora
sabaabu” en njettiisabaabu
maɓɓe ejaati.

Ennjettorii
Fedde Pinal e
Ngootaagu to
Liberwiil
(Gabon),
Catal
PoorSanti wuro
laamorgo
fagguduyanke-
engo Gabon,
Fedde
Hoodere Pinal
to Dowlaaji
Dentuɗi
Amerik,
Kawtal
Fulfulde to
Waala
Fenndoo
(Farayse)
e denndaangal
ɓiɗɗo pullo
to foti
won’de e
jookli Baaba
Aadama he,en
njejjitaani
ngenndiyankee
ɓe leñol haa
teeŋti noon e

sagataaɓe maggol
diisnondiraaɓe,ina jeyaaɓeen :
Abuu Aan lollirɗo Tijjaani Aan
to Haalirde ngenndiyankoore
Senegaal,Njaay Saydu Aamadu to
Juude e Jiinga,Ibiraahima
Moktaar to Waalalde,Usumaan
Jah to Foonde-Jeeri,Saydu Aali
Njaay to Juude-Jaaɓi, Abdullaahi
Mbow toJuude-Jaaɓi,Aamadu
Aamel Njaay to Juude-Jaaɓi,
Muusaa Abdullaay Sih to
JuudeJaaɓi,Yero Dooro Jallo
gonnooɗFeddeo hoyreejo
ƁSenegaalamtoore Pulaar
(FƁP),Sammba ÑaanSeeno
Paalel,Aamdu Abuu jeŋ to
Juude-Jaaɓi,Ƴamaaɗo am
Kadeyjata Demmba Nget to
Juude-Jaaɓi,gorgol am Aminata
Kolle Jallo to Haayre-Mbaara,
Njaay Saydu Yero to
JuudeJaaɓi,Aamadu Njaay
ganndiraaɗo konkordo Njaay to
Juude-Jaaɓi,Ibarahiima
Mammadu Lih Mbahe,Sammba
Jallo Siiñtu-Garbawuro Aali,
Abuu MbeñigaAañam-Godo,
Daawuuda AamaduJibi JoopTo
Juude-Jaaɓi,Saydu Nuuru Lih to
3

Ndulumaaji-
Funeeɓe,
Maamuudu
Jaako to
Juude-jaaɓi e
musiɗɗo men
tedduɗo
Haaruna Kan
to Godo…

Haalooɓe
pulaar
mbiyi :”so
neɗɗo
yettaani
sabaabu
yettataa
Allah ” enen
en njettii
musiɗɗo men
Mammadu
Saalif Mbaay
to Neere
Waalo (RIM) ,
Hoyreejo
Galle Haute
Technologie
Mondialeɗo

e Port-Gentilwuro Laamorgo
faggudu leydi Gabon,so en kaalii
tuubankoore : ko “Capitale
Economique” ngowiyetee,ko
kanko weeɗi (totti) en ordinatoor
tappiraaɗo nde deftere”
Nguurndam Malal”.

Soen limtii
yuurniiɓe Deftere nde,janngi
miijo ngokadi ndokkori heen
yiyannde mumen,eɗen mbaawi
wiyde:Aamadu Aamel Njaay to
Juude,kaawiraaɗo menYero
Dooro Jallo to Lummbal
Sammba Abdul,Babbaa Dem to
Ndulumaaji Demɓe, Porofoseer
(professeur ) AamaduBah to
Boynaaji,Ibiraahiima Mammadu
lih toMbahe,Sammba Tuure
ɓurɗo anndireede Gorel Tuure
toƳheewi joomella ,ena
faayidaaji en woɗɓe humpitiiɓe
deftere men e waktu daɓɓo
jottondiral ,
tawi haajuuji ndokkaaniɓeen
janngude nde haa laaɓa,soko
tanɓeen pawii e mayre gite
mumen seeɗa : Kaawiraaɗo men
4

Baaba Maal
(6/9/2002)LBV
Gabon ,Mbasu
Ñaŋ e
Muusaa
Abdullaay
Ngiraa Sih,
kadi en
njeewtidii
faayiida mayre
e mawniraaɗo
men Kaalidu
Aamadu Jah
Jaayndiyanke
RTS sabu
jokkondiral
Kattante leñol
Abuu Joop,
Oumar
Barkatu Baal
jaayndiyanke,
ndeke noon
fotde men ko
teddinirde
kamɓ.e fof

_Nnedeen woodiinoɗɗo
gorko boɗeejo belɗo yiyde e
nder renndo fulɓe ,noddirteeɗo
Malal,miijotonooɗo waɗde
Ñalaaɗe e nguurndam mum,
jiɗnooɗo won’de,ɗaminooɗo
tineede,anndireede peewal e
renndo o wuuri
ngo,jaakorinooɗo ardaade
Pelle,Gure e Dente,koolinooɗo
ngonka mum efannuuji
kala,jahoowo ne
liiƴoo,cummboowo ne sajoo,
joom yimɓe jiidaaɗo
enɗam,dewol e gorol mum fof
haa heewiɓesnuɓe,Aduna e
mbaydi muuɗum ena daasoo,
ndeke duuɓi keewii tawi kanko
hay huunde tawo o waɗaani,
firtaani,firaani,ɗo gootel omo
rippa (heddii) haa giƴiraaɓe
makko fof ngasnidi waɗde
koɗanɗe,kanko noon so wonaa
duuɓi o hebbinaani.
Eɗaminaare makko hono o
sikkirnoo kulol joltii kono e heen
omo sabbii,sokohankadi o
mawnii,sabu tampere e yoolaade
e miijoko aroyta;so inedañoyee

walla
dañoytaake no
humpiri .
Owontii
jurminiiɗo,
junnginiiɗo,
paaɗiraɗo e
ngonka mum,
omo
tiiɗnikinoo e
softikinaade
kono ŋari o
waasii ngam
mette
duumiiɗe e
basal,ɓernde
makko ne
tiiɗi,miijooji
makko ne
nguuri,ndeke
sabu waasde
haarde e
yortaade e
duuɓi terɗe
makko
paatiima
hankadi !.
Soomo
yaha o
ruudat,

ŋooɗeende heewii e jokkorɗe
makko,ko o girbii fof ko jomngu
wonata ko adii nde o heɓata
ɗuum ,waɗi noon ko o
haaraani,deeƴde e fooftude o
heɓaani.
Ehoyre makko miijooji
tunndii,tee alaa fofɗo o
naataani so lewde e lewtude,
remde oremtii, dowe les fu o
sammii soko hay batte o
dañaani koina fooftina mo.
Waɗi ñalawma gooto o
felliti haalan’dehoyre makko
goonga ngatingonka makko
fuɗɗiima faaynude,omonodditoo
e innitaade kadi omo jaabtoo
nde tawnooko e hoyre makko o
haaldata.
Onaati kanko gooto nder
suudu e uddude baafal,kono ngal
sokaaki,o jooɗii e dow leeso e
fortude koyngal makko nanal,omo
darni ñaamal ngal hofru mayru,
omo haaldaɓernde e
saɓɓitaade caɗ,hojomeele makko
e hojom fu o yiila hoyre,haa
juuti o ŋati feɗeendu makko
joofordu eficcorde ndu,gite
makko mbeddiiwarwar goyɗi
6

(gonɗi),ɗoon
tan hankadi o
felliti wiyde o
waasii kala ko
oɗaminonoo :
Otooji moƴɗi,
Galleeji lobbi,
Kaalis
keewɗo, Koltu
keewngu,
Dokkal
banndiraaɓe
rewɓe e
Nawliigu
mbelngu ,fofo
siftori e miijo
kadi o
yuurnitii tolno
duuɓi
makko,hanti o
felliti wiyde o
waawoytaa
ɗuum dañde.
Malalne
anndi ko
moofti e pinal
e ko saawi e
cuusal ,so
tawii no Allah
rokkiino mo

ngalu o wonatnoo ko joom
geɗwuro ngo.al e
Efotde caɗeele makko hono
o woniri e nder suudu woytaade
ɗe toon e simmitaade,ndeke o
faamaani daande( sawto )makko
yaltinii oolelhaa yimɓe wonɓe
boowal fof nantii uumaali e
caɓɓitaali makko.
Ndeenoɓooyii e nder
suudu he soko o tinaani hay o
jooɗfaa gitoraaki tanɗo
goƴaaɗo mo,baaba mum tokara
makko udditi baafal ngal,darii e
hakkunde suudu ndu tiimde e
makko; oonnoon jogii ko
sukaaɓeɗiɗo,debbo e gorko
ɓMalal e Malaaeen ngoniɗo.
Ndeenbaaba mumɓeen
tiimii e makko ko ju

Univers
Ebooks
Livres audio
Presse
Podcasts
BD
Documents

Le Roman de Nguurndam Malal ( la vie de Malal ),volume 1

YouScribe

Le catalogue

Le service

Les conditions